Reykjavikin kyltit herättävät ristiriitaisia tunteita. Olemme urakassamme jo reilusti voiton puolella, mutta toisaalta meillä on vielä monta pyöräilypäivää edessä, kun taas autoilijat käyskentelevät vielä tänä iltana Laugavegurilla. Kärsimättömyys ja haikeus sekoittuvat ja olo on vähän levoton. Pitäisi nauttia matkanteosta itsestään, mutta kyltit muistuttelevat sen fyysisestä päämäärästä. Todellisen päämäärän pitäisi kuitenkin olla jotain muuta...
Kun näin kesäreissulla ollessani ensimmäisen tiekyltin jossa oli määränpään nimi ja loput kilometrit, kärsimättömyys nousi välittömästi pinnalle, tuli heti kiire päästä perille, sehän sitten kostautui matkan keskeytymisellä. Noh, kilometrejä oli linnuntietä pitkin jo riittävästi, olisin ollut lintuna määränpäätä kauempana :).
ReplyDelete-Kena-
...jäi vielä sanomatta, että nyt vain kylmän rauhallisesti, mutta edelleen matkantekoa nauttien eteenpäin kohti määränpäätä. Keskittykää ja nauttikaa juuri tästä hetkestä missä olette, älkää miettikö liikaa määränpäätä :).
ReplyDelete...edellisen kirjoittaja oli myös -Kena- :)
ReplyDelete