Leirintäalueen/retkeilymajan työntekijä totesi lähtöpäivästämme: "Ensimmäinen syyskuuta... siitä syksyn täällä katsotaan alkavan!" Aamulla poljimme Reykjavikissa puiston läpi ja katselimme puiden kellastuneita lehtiä, ja syksyinen oli sääkin, vaikka ehdimme sateen alta ajoissa perille. Kuun alussa keittiö oli täynnä retkeilyasuisia matkalaisia ja pyörälaukkuja, nyt yöpyjiä on vain kourallinen ja olimme keittiössä kahdestaan. Kesä alkaa todella olla lopussa.
Oiken harmittaa, että kehä sulkeutui jo, niin mielenkiintoista & viihdyttävää sen seuraaminen on ollut! Samalla se on tuonut mieleen oman reissun saarelle tasan 3 vuotta sitten. Kuumat kylvyt ja nuo retkivaatevalikoimat, oi joi... Syyskuu totisesti tuo syksyn, ja samalla telttailuun hieman lisämaustetta. Hienon työn teitte, ja saitte yhden lukijan lisää haaveilemaan omasta kiertopyöräilystä.
ReplyDelete/S
Meillekin jäi kova pyöräilyn nälkä, etenkin kun viimeiset päivät kehätiellä olivat niin aurinkoisia ja tuulikin puhalsi oikeaan suuntaan. Kehä olisi hyvin saanut olla vähän pidempi, mutta onneksi maailmaan mahtuu paljon muita teitä. :)
ReplyDelete